Vanhan koulun juttu

Eilen käytiin Huippisten kylkiäisinä meidän puberteetti-ikäisten suosikkikisa eli Mäntsälän kapinarastit. Mie en kapinoinu mitenkään erityisen vallankumouksellisesti mutta kuitenki sen verran räikeesti, että nimeä sai etsiä syytettyjen listalta kymmenen päätekijän joukosta. Tapahtuneen mahdollisti hyvin pitkälti se, että kulkupoliittisessa neuvottelupöydässä oli viime viikkoisen väännön jälkeen päädytty osapuolia miellyttävään ratkaisuun. Tämä johti reisialan kuukauden mittaisen työtaistelun päättymiseen. Ylempien hallintoelinten operoinnissa oli kuitenkin jonkin verran sählinkiä ja uutta työehtosopimusta ei saatu vielä täysimääräisesti käyttöön. Sovittiin viiden vuorokauden siirtymäajasta toteuttaa tarvittavat muutostoimet.

Evidenssiä tapahtuneesta, diaarinro 455-69:



No jos tohon nyt jotain kommentois, niin vois kommentoida vaikka näin: ykköselle rauhassa, niinkin rauhassa että tiedustelin rastin takamaaston varmuuden vuoksi. Kakkoselle pellit auki ja tolppa. Välit 2-5 asiallista suorittamista. Kutoselle mennessä alko jo kymppirasti salaa himottamaan, joten otin sen kohteeks. Pitkä väli ok. 7-8 ujostelin ja pelkäsin, ei ollu uskallusta vetää helpoo välii. Ysille vielä pienet tasotukset peliin ja rastilla tsekkaus aikaraudasta että vieläkö on maseja iskee Ajokoiran alle. Se anto hyvin tsemii vetää loppurata nausteriin mut eihän ne sekunnit riittäny.

Ajokoira pysyi meikää paremmin radaarissa ja louskutti itselleen vitossijan. Mies oli näin ollen oikeutettu 40 sekunnin sinisiin häkäpyttysavuihin. Köh!

Ruoka-ekstra

Meissin Lakto-ovo-vegetaaris-proletaarinen ruisburger-lounas:

2 kpl punasen lapun reissumies-ruisleipiä
1 kananmuna (kaksi olis ollu parempi)
pari lehtee jäävuorisalaattia
muutama höylänveto tarjous-edameria
1 välimallin keltasipuli
pari puserrusta kasvistahnatuubista (maku: aurinkokuivattu tomaatti)
rypsiöljyä tai muuta sopivaa liukastetta
maustehia

Ota punalapulla varustettu leipäpussi pakastimesta ja anna leipien sulaa rauhassa. Sulamisen loppuvaiheessa voit alkaa ujuttaa hommaa eteenpäin. Riisu sipuli ja leikkaa se suht ohuiksi siivuiksi. Kuullota sipulaattorislaissit öljyssä molemmilta puolilta. Siirrä ne sitte hetkeksi lepäämään. Ota muna, poista kuori ja pane se jo valmiina kuumana käyvään, rasvattuun pannuun. Paista edestä ja takaa. Ripottele pintaan mustapippuria sekä chilijauhetta tai mitä nyt tykkäätkään laittaa. Munan paistuessa voit tehdä samaan aikaan muita valmisteluja jos satut olemaan nainen. Levitä tuubista leipien pintaan pusertamasi kasvistahna, aivan kuin leipää voitelisit. Heitä päälle paistetut sipulirinkulat ja siivuta tän setin päälle juustoa. Käytä leivät lisukkeineen mikrossa (800W, noin 10-15sek). Tässä vaiheessa munan pitäis olla valmis jos et ole sössiny hommaa jotenki. Nyt ota muna pannulta ja pistä se purilaisen puolikkaan päälle. Viimeistele suikaloidulla jäävuorisalaatilla ja sitten vaan kannet kiinni ja syömään.

Lisukkeeksi sopii paistettu maissintähkä ja lasi rasvatonta maitoo tai vaihtoehtosesti sikspäk.

Tiistain huvitukset

Vuorijärven seiska:


Onkijärven erikoinen:

Maailma

Eilen kiinnostuin yht'äkkisesti erilaisista ääriliikkeistä ja käväisin lainaamassa alan kirjallisuutta Hervannan biblioteekistä. Mukaan lähti talibaaneista kertova opus. Kevennykseksi lainasin myös psyykkisen valmennuksen käsikirjan jostain 70-luvulta, niiltä ajoilta kun oltiin kovempia henkisesti ja muutenkin.

Tänä aamuna tahdoin edelleen saada laajempaa perspektiiviä planeettamme oloihin. Nimenomaan sieltä kurjasta päädystä. Ehkä kiinnostukseni tällaiseen tieto-lisää-tuskaa -tyyppiseen materiaaliin on peräisin eräästä viime yön unesta, jollaista en voi suositella kenellekään.

Maltillisen prologin aiheeseen tarjosivat ulkoministeriön matkustustiedotteet. Teeman mukaisesti selailin sellaisten valtioiden matkustustiedotteita, joihin terveellä järjellä ja normaalilla yleistiedolla varustettu ihminen ei turistireissuja suunnittelisi. Esim. Somalia, Venezuela ja Keski-Afrikan tasavalta näyttävät olevan tällä hetkellä vahvoilla jos haetaan maailman vaarallisimpia matkailumaita. Viimeeksi mainitun valtion osalta kerrottakoon, että aseelliset maantiebandiitit ryöstelevät jopa poliisisaattueissa matkustavia henkilöitä.

Jatkoin kansainvälisen tietoverkon selaamista väkevillä hakusanoilla: slums of mumbai, los barrios de caracas, most dangerous places in the world ...jne. Löyty melkosen rankkaa kuvasisältöä. Eikä tarkoitus ole mitenkään hehkuttaa. Katselukokemus muodostuu rankaksi juuri siksi, että ne kuvat on todellisuutta. Jatkoin vielä hetken kunnes keksin laittaa hakuun sanaparin extreme poverty. Sit ei pohjoismainen hyvinvoija enää pystyny.

Tässä Daily Telegraphin top20 kuvakimara maailman vaarallisimmista paikoista. Kyseisen jutun lähestymistapa on kylläkin ulkomainen ja lähinnä matkailijan näkökulmasta oleva, eikä niinkään keskity paikallisten asukkaiden jatkuvaan inhimilliseen hätään. Uskoisin kuitenkin, että noissa mestoissa ei ihmisen ole välttämättä hyvä olla.

Tulevaisuutta ja nykypäivää

TV:stä tuli tuossa päivänä eräänä koostelähetys veteraanien yleisurheilun MM-kisailuista jotka järjestettiin taannoin Suomen Lahdessa. Katsoin lähetyksen suuren kunnioituksen mutta myös huvittuneisuuden vallassa.

Veteraanien kestävyysmatkoilla näyttää olevan radan varrella ns. turvatuomareja, jotka antaa varoituksia (keltainen kortti) tai hylkäyksen (punainen kortti) mikäli kilpailijan meno vaikuttaa liiaksi riskirajojen touhulta. Tällaiseen käytäntöön turvautuminen kertonee jotain siitä, että näissä karkeloissa laitetaan sananmukaisesti elämä peliin ja kesken ei jaloa kilpaa jätetä, ainakaan omasta vapaasta tahdosta tai leskeksi jäämistä pelkäävän puoliskon vaatimuksesta.

Miltäs kuulostaa ysikymppisten pituushyppy? Tai yli satavee -jengin kuulantyöntö? Jos kiinnostaa tsekata, niin täältä löytyy audiovisuaalista materiaaa. Siinä teille mallia senkin koulukyytisukupolvi, jonka ei ole tarvinnu kaivosta vettä kantaa saati sitten mennä rankamettään jouluaattona tai edes tapanina!

Meitsillä on ikää noin kolmannes allaolevan kommentin antaneen mestarin iästä mutta useinhan sitä vois vastata aivan samoin sanankääntein kun joku kysyy että mitenkäs se kisa meni:

"No ne on aina vähän painavan tuntusia nämä pitkät matkat. Ja niin ne lyhyetkin tahtoo olla, sitä vain pitää yrittää mennä..." Miesten 85-vuotiaiden 8km maastojuoksun maailmanmestari P.Saukkosaari.

Monii erilaissi lajei

Yleisurheilun MM-kisat rullaa vauhdilla eteenpäin. Huippuunsa viritettyjen urheilukoneiden uskomattomat suoritukset ja suoritusten jälkeiset tuulettelut maansa lipun alla saavat kuntokilpailijan selkäkarvoituksen pystyyn kerta toisensa jälkeen. Siitä tässä on kyse, voittamisesta. Jotkut voittaa MM:ssä, toiset SM:ssä, kolmannet eivät voita edes AM:ssa. Yhtä kaikki, jokainen kilpaurheilija varmasti haluaa voittaa ainakin jossain ja jotain tai jonkun. Mikäli kyse ei olisi edes jollakin piilotasolla menestyksen tavoittelusta, miksi sinne kisomaan ylipäätään mentäisi?

Niin, tuo yleisurheilu! Sehän sisältää monii erilaissi lajei. Siihe kuuluu juoksu, pituushyppy, niinku erimittasii juoksui... on sataa, on neljääsataa, tuhattaviittäsataa... (Toni Yli-Jani 2009). En ole yleisurheilija, mutta on silti mukavaa verrata omia vaatimattomia tuloksiaan maailman huippumenijöiden vauhtiin, ainakin jos tykkää nöyryyttää itseään. Paino sanalle vauhti, keskitytään nyt juoksumatkoihin tässä jutussa. Heittolajeista ainoostaan laatanheitto on kuulunu allekirjoittaneen lajivalikoimaan ja hyppyjä en oo uskaltanu vammariskin vuoksi kokeilla sitten peruskoulun yu-kisojen. Hyppylajeista destruktiivisintä eli syrjähyppyä olen yrittänyt erityisesti välttää.

Alotetaan pikureista. Usain Pallosalama vetäs toissailtana järisyttävän satasen ME:n 9:58. Mie kellotin aikoinaan lukiossa 14:30. Vertaillaan näitä tuloksia yksinkertasen prosenttilaskun avulla. ME-aika olkoon 100% ja meikäpojan ajat muunnetaan vertailukelpoiseksi luvuksi laskemalla MinunAika/ME-aika x 100%. Saan tästä vertailuvuksi 149%. Aika huono, sanoisin.

Siirrytään useimpien mailerismiesten lempilajiin eli 1500m juoksuun. Tämän matkan ME kuuluu vanhalle suurmestarille, Marokon Hicham el-Guerroujille, joka juoksi 14.7.1998 Rooman lämpimässä illassa ajan 3:26.00. Oma ennätykseni on mielestäni yllättävänkin kova 4:29.0 (sadasosia ei sykemittari mittaa). Vertailuvuksi saan näin ollen 130% eli selvästi parempi tulos kuin satkulla.

Sitten puntariin pitkän matkan juoksu. Koska kympiltä en omista ratanoteerausta, valitaan tarkasteluun 5000m. Miun tämän kauden SB, joka on samalla myös PB, kirjattiin 23.6.2009 Lauritsalan kentällä lukemiin 16:45. Olosuhteet ennätyksen syntymiselle olivat suotuisat: lihakset lämpimiksi kolmen tunnin raivaussahauksella, ilman lämpötila +26 ja vetoapuna supersankarit J.H. ja S.M. Maailmanennätyshän on kenelläs muullakaan kuin Kenenisa Bekelellä. Mies riisti hymyilevältä Hailelta vitosen ennätyksen Hengelossa toukokuun viimeisenä päivänä 2004 latomalla tauluun luvun 12:37.35. Elon laskuopin ja helmitaulun mukaan oma ennätykseni on 132% maailmanennätyksestä.

Voidaan vetää johtopäätöksiä: pikamatkoilla tulee suhteellisesti eniten turpahan. Keskimatkoilla ja pitkillä matkoilla jään suunnilleen yhtä paljon maailman kärkeen nähden. Tämän tutkimuksen mukaan olen siis selvästi lahjakkaampi kestävyystyyppiseen toimintaan kuin pikamatkoille. Lajivalintaani suunnistusta voidaan siten pitää jotakuinkin onnistuneena, vaikka monet sitä varmasti vuosien mittaan ovatkin jo ehtineet epäillä.