No se näyttää siltä, että perinteinen keskikesän lama on taas iskenyt rattoisaan sakilaisjoukkoomme. Pari äijää on rynkkyhommis, yks taistelee yötä päivää rasvana hammasrattaan pinnassa. Joillakin on vaikeuksia muuten vaan ja itse olen ressaantunu pohjevammanen.
Peli selvä? Hell nou! Nokat ja muut ruuminosat pystyyn vaan ja eteenpäin! "Nähdään SM:issä" on Jukolan jälkeen paljon kuultu lause. Kolmen viikon päästähän ne karkelot alkaa. Harvoille ne tuovat glooriaa ja tyydytystä, useimmille puolittaisia onnistumisia tai silkkaa paskaa lapaseen. Kategorian valitsee jokainen itse. Henkilökohtaisesti unelma jonkinlaisesta syyskunnosta elää edelleen. Nuorempana tuli puhuttua usein siitä, että vanhat koirat ei tarvii uuninpankolla makoilun jälkeen kuin muutaman viikon hyvää reeniä ja taas kulkee. Täytyypä kokeilla kunhan jalka alkaa toimia!
Eikä se krampin ja revähdyksen tuottanut hölkkäkisa aivan hukkaan mennyt. Komiata on muistomitalia katsella.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti