Metropolitbyroo

Maat ja valuutat vaihtuu. Äijä pysyy samana, mitä nyt vähän naamastaan kuluu. Kovin kuluttavaa meininkiä olen päässy viime(kin) aikoina nauttimaan. Pari viikkoo sitte alkoi pääsiäisleiri. Koulun lattial kylmissään muutama yö ja kisat sekä reenit päälle. Seuraaval viikolla 40h töitä kolmeeen ja puoleen päivään, sisältäen vuorokauden mittaisen reissun Mikkeliin. Sit pari yötä kotona ja miilaan. Tämän jälkeeen taas pari yötä kotona ja Peterburgiin kolmeksi päiväksi. Rajan väärältä puolelta siis raportoidaan.

Omistan menneen miilan muistolle yhden kappaleen. On se vaan hieno tapahtuma! Meikä tykkää, kun siinä on niin eriluontoisia osuuksia ja viesti kestää pitkään. Fiilis oli taas kerran korkeella ja väkevää team(teen)spritiä sai hengittää läpi reissun. Joukkue ansaitsi suorituksellaan sijan 88, ei yhtään parempaa eikä huonompaa. Pidän tulosta keskivertona. Parempaankin uskoin ennakkoon. Lähtönumeroa parempi sija olis miellyttäny, sellane 65-70 olis tehny jo hyvää. Mutta nyt oltiin tuon arvoisia, eikä siinäkään mitään häpeämistä ole. Oma suoritus oli puolustustaistelua, mitä nyt alun virheiden jälkeen joutu vähän hyökkäämään jotta sain hetkellisesti menetetyn matkaseuran takasin. Hyökkäsinhän mie tosin korridoorillakin mutta se kuti jäi puolisuutariks ja porukan kesken vaihtosijat arvottiin vasta viimeisillä rasteilla. Koitan viikonloppuna julkaista karttaa reissusta joten antaa sen kertoa sitten tarkemmat faktumit.

Haluan valottaa täältä idän pimenevästä illasta sitä todellisuutta, jonka tämä jättiläistaajama pitää sisällään.

Ensimmäinen asia: äijien tukat on aivan saatanallisen rumia! Eipä minunkaan tyylissä ole paljoa kehumista 4 krt/vuosi parturitahdilla, mutta silti täällä on viety hommat aivan eri tasolle. Miten tollasilla mongolismiin taipuvaisilla frisyyreillä voi saada naista? Ei niillä kai saakaan, ainakin siitä päätellen, että tämän maan syntyvyystilastot ollu laskusuhdanteessa jo pitkään.

Toinen havainto: kolareita ajetaan ihan arkiseen tyyliin, ei paljon näytä hetkauttavan jos vähän larssonin pelti kolisee. Turvallisuutta tärkeämpää on räyhäkäs riskinotto! Siihen liittyen, kuulin tossa päivällisellä mehukkaan jutun. Eräs paikallinen kolleega oli laitettu rapsakkojen sakkojen ryydittämänä ajokieltoon kun oli firman autolla vetäny holtitonta vauhtia ulos tiestöltä ja saattanut ajokin kumoon. Siinä oli istunu suomalaisia ammattiveljiä kyydissä, olivat kuulemma palanneet välittömästi takas Suomeen tapauksesta hengissä selvittyään.

Kolmas havainto: illan alkaessa hämärtyä kaljoittelevat nuoret miehet valtaavat kadut. Samaan aikaan kauniit djevushkat katoavat, ilmeisesti varotoimena, jonnekin horisonttiin. Kiilusilmät senkun kiiluvat ja takatukat liehuvat Nevaa pitkin puhaltavan tuulenvireen saattelemana. Tääl repataan eastsidea ja rikoksen uhka on vahvasti läsnä. Tämän havainnon tein kun kävin hakemassa apteekista rohtoa huuliherbalaiffiin - kuinka ollakaan, sekin virus heräsi heti kun Venäjälle saavuin!

Mutta kyllä tämä kaupunki on kaunis, etenkin nyt kun alkaa olla taas värien vuodenaika. Ja jokin muukin täällä kiehtoo. En tiedä mikä, enkä aio ottaa selvääkään. Muuten saattaisin tehdä sen virheen että integroituisin turhan vahvasti näihin kuvioihin. Ja sitä kävisi katuminen pidemmän päälle, sen tiedän jo vanhastaan. Elämässä on helpompiakin polkuja kuljettavaksi kuin Kamennoostrovskyj Prospekt!