tiistai 2. elokuuta 2011

Poikamiehen viimeinen päivitys

Yhden aikakauden päätös koittaa tulevana lauantaina. Se alkaa olla ohi nyt, tuo pitkä vapauden marssi läpi lähes kolmen vuosikymmenen kivikkopolkujen. Poikamies-passin kannet on ostettu ja viimeisetkin merkinnät siihen tehty. Lopullisuudesta puuttuu enää ainoastaan passin seremoniallinen arkistointi Menetettyjen Miesten Mappiin, sinne miljardien muiden samankaltaisten joukkoon.

Mitä kaikkea poikamies-passiini onkaan kirjattu? Ensimmäiset noin 15 vuotta mahtuu yhdelle sivulle ja se sivu on miltei tyhjä. Alaviitteenä vain lukee:

Osoitti kiinnostusta urheiluun ja vihasi koulunkäyntiä. Tyypillistä terveen poikamiehenalun käytöstä.

Poikamiehuutta ja sen mukanaan tuomaa iloista seikkailuhenkeä tai vaihtoehtoisesti masiksen vivahteita ei pikkupoikana tarvinnut miettiä ja hyvä niin. Lapsuuden aika täyttyi kaikesta muusta suuresta ja pienestä ilosta ja yhtä suurista tai pienistä murheista, harvemmin siltä väliltä. Näitä tapahtumia ei kuitenkaan juuri rekistereihin kirjattu vaikka ne varmasti määrittelivät sitä minkälainen poikamies minusta oli tuleva.

Toinen ja kolmas sivu sen sijaan ovat täynnä tekstiä. Toiselle sivulle on kirjoitettu joitakin nimiä, aikoja ja paikkoja. Kaikki ne ovat kirjoitettu kahteen kertaan siten, että ensimmäisen rivin edessä on tähti ja toisen rivin perässä risti sekä sana victory. Toisen sivun arvostelusarakkeessa lukee mm. seuraavaa:

Osoittanut pieniä rikkeitä lukuunottamatta hyvää poikamieskuria. On selviytynyt uhkaavista tilanteista itsenäisesti ilman ulkopuolista apua. Kenttäkelpoisuus ollut pääsääntöisesti hyvää tasoa: kentälle mennessään on noudattanut ennaltaehkäisevää strategiaa ja varsinaista taistelukosketusta ei ole useimmiten päässyt edes syntymään. Kasarmipalvelus ollut kiitettävää: asunut saapumiseränsä muiden poikamiesten kanssa pitkiä ajanjaksoja.

Kolmannen sivun merkinnät on tehty punakynällä ja niissä on voimakkaan kriittinen sävy. Tässä esimerkkejä:

Asettaa itsensä toistuvasti ja tarpeettomasti altiiksi viholliselle. Tekee typeriä uhrauksia: jättää baari-iltoja väliin, pinnaa suurimman osan poikamiespalveluksesta viettämällä aikaa korsussa naisen kanssa. Huolestuttavinta poikamieskurin rikkomista on selvästi havaittava harkinnallisuus ja järjestelmällisyys tässä epähyväksyttävässä käytöksessä. Poikamiesaatteen rappio näyttää todelliselta.


Takakannen kokonaisarviokaan ei juuri mairittele.

Poikamies Meissi ei ole, yhteensä miltei viidentoista vuoden peruskoulutus- ja erikoistumisjaksoista huolimatta, pitemmän päälle sopivaa poikamiesainesta. Hän ei myöskään osoita riittävää oma-aloitteisuutta tilanteen korjaamiseksi. Poikamies Meissi on pettänyt armeijakuntansa sekä tahrannut kunniakkaan aselajinsa maineen. Kaikista edellä mainituista syistä johtuen hänet vapautetaan poikamiespalveluksesta rauhan aikana. Hänet tullaan kuitenkin säännöllisesti kutsumaan reservin kertausharjoituksiin, joissa tilannetta seurataan.

Mikä surun hetki tämä poikamiehuudelleni onkaan! F.E. Sillanpäätä mukaillen, vaistoni kertoo kuinka kumpujen kätköistä mullasta maan isät (hekin epäonnistuneita poikamiehiä) katsovat poikiaan harmistuneena. Mutta arvoisat esi-isät, ymmärrättehän minua tällä hetkellä? En minä ole tekemässä mitään sen pahempaa kuin tekään olette tehneet.

Lopuksi kiitän tulevaa vaimoani tästä tekstistä, ilman sinua tämän kirjoittaminen ei koskaan olisi ollut mahdollista!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti